Välillä jotain muutakin sillä suurin osa torpasta on viimeinkin päivitetty! Olen muutamia E&A kuvia julkaissut Instagramin puolella, mutta päivitys tänne blogin puolelle on jäänyt erinäisistä syistä. Luvassa siis tähän astisen muutoksen kokoava postaus paljolla kuvilla ja vähällä tekstillä eli todennäköisesti blogin historian pisin julkaisu.
Hommahan aloitettiin yläkerran makuukammarista. Koko yläkerta oli vaalean sininen, yhdistettynä mäntyiseen kattopanelointiin ja harmaaseen muovimattoon.
Vieressä oleva sininen kamari päätettiin pitää sinisenä, jotta historiaa saataisiin sen kautta säilytettyä. Sinisen Rantakukan kaveriksi yhdistettiin vaaleaksi vahattu sormipaneeli ja katto maalattiin koko yläkerrassa valkoiseksi.
Alakerrassa ensimmäisenä uudistettiin tupaa, jonne tulevaisuudessa toivon kokonaisuuteen paremmin istuvaa keittiötä. Kuten Instagraminkin puolella totesin, valkoinen ei aina ole parempi. Vai mitä mieltä olette?
Kuluneen kesän aikana myös olohuone sai uuden ehjän ja puhtaan (!) tapetin sekä yhdelle seinälle jatkettiin tuvasta tuttua helmipaneelia, jolloin koko homma nivoutui yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Olohuoneesta ei kuitenkaan harmikseni ollut yhtäkään kunnollista jälkeen kuvaa, joten joskus toiste sitten.
Myös uudispuolen pukuhuone koki pienen päivittämisen tapettien merkeissä. Tämän tilan tapettia etsittiin p i t k ä ä n, mutta sosiaalisen median kautta löytyi tämä ihastuttava Bellis ja se oli siinä. Ennen kuvat tilasta ovat mystisesti kadonneet, mutta tila oli alunperin täysin valkoinen kuten aikaisempaan tyyliin on kuulunut.
Ulkoeteisen seinät tapetoin puolestaan keväällä Miehen ollessa töissä. Homman jatko odottelee vielä kypsymistä ja siskonpaneeleja. Ulkoeteisen ennen kuvat ovat näemmä harmillisesti hävinneet puolen vuoden koekäytössä olleen Huawein tyhjentämisen mukana (en sopeutunut).
HUHHUH! En tiedä mitä mieltä ruudun toisella puolella ollaan, mutta minä olen muutokseen todella tyytyväinen. Meidän kotimme on muuttunut aivan ihanaksi olematta mitään liikaa tai liian vähän. Erittäin suuri kiitos kuuluu tietenkin Miehelle, joka on alusta asti varsin varauksetta luottanut visioihini, vaikka en ole itsekään ollut valinnoistani aina aivan varma.
Vielä olisi jäljellä vessan sekä porrastilan uusiminen, mutta jos nyt ei puhuttaisi remontista ainakaan hetkeen!