Ajattelin uraani ja kieltäydyin vakipaikasta

20200415_2044427370606725194769465.jpg

Kuukausi sitten sain puhelun kesken työpäivän, jossa iloinen naisääni kertoi minun tulleen valituksi hakemaani vakanssiin. En meinannut puhelun aikana saada suunvuoroa ollenkaan, joten keskeytin selostuksen työsuhteen alkamisajankohdasta ja ilmoitin, että minun on vielä mietittävä otanko paikan vastaan. Ensin tuli tyrmistynyt hiljaisuus ja sen jälkeen typertyneitä fraaseja. Kerroin ilmoittavani päätöksestäni seuraavien vuorokausien kuluessa.

Sen vuorokauden sitten mietinkin pääni pyörryksiin mitä ihmettä minun pitäisi tehdä. Haastattelussa esille tulleiden seikkojen perusteella tuntui siltä, että ottamalla paikan vastaan ottaisin urallani askeleen taaksepäin enkä suinkaan eteenpäin. Menettäisin huomattavan osan nykyisen työni suomasta vapaudesta ja myös vaihtelun. Toisaalta saisin tilalle vakinaisen työpaikan eli varmuuden leivän tulosta pöytään ja töiden jatkumisesta.

Koronatilanne alkoi hiljalleen päästä valloilleen Suomessa, uutisissa väläyteltiin talouskurimuksesta, 90-luvun laman työttömyysluvuista, minä mietin nykyistä asuntolainaa, Miehelle koittavia lomautuksia ja omien töideni jatkoa nykyisen sopimuksen päättyessä. Konsultoin asiassa Miestä, joka kertoi tukevansa minua päätöksessäni sekä erästä talomme työntekijää, jolla on alalta huomattavasti pidempi työkokemus kuin minulla ja sitten otin härkää sarvista ja kipitin esimieheni juttusille.

Lopulta kyse ei ollut enää siitä otanko paikan vastaan vai en, vaan siitä kuinka paljon annan painoarvoa vakinaisuudelle. Plus/Miinus-listani näytti jotakuinkin tältä:

+ Vakinaisuus

En voi vaikuttaa nykyisessä määrin työnkuvaani ja työaikaani

Joutuisin laittamaan lomani samaan linjaan muun henkilöstön kanssa toisin kuin nyt

Samat seinät, samat ihmiset, kokoajan sisällä

Minut laskettaisiin hoitajamitoitukseen (eli en saisi tehdä oman alani työtä 100% ajasta toisin kuin nykyisessä työssäni normaalisti)

Vaikka miinuksia olikin huomattavasti enemmän, kaikki miinukset ja plussat eivät ole saman arvoisia. Mutta kuinka paljon ja minkä kokoisia miinuksia vakinaisuuteen voi sisällyttää?

Arvostan työssäni viimeiseen asti vapautta. Tällä hetkellä sitä on varsin paljon ja olen pystynyt mm. neuvottelemaan työaikani paremmin itseäni ja asiakkaitani palveleviksi. Sillä että menen töihin kahdeksaksi seitsemän sijaan, on ollut todella suuri merkitys elämänlaadulleni. Lisäksi saan määritellä ja rajata omaa työnkuvaani varsin laajasti ja muutoinkin taaplata tyylilläni.

Lopulta mietin asiaa myös kaavailemani urakehityksen (!) näkökulmasta: kumpi työpaikka palvelee minun urani kehittymistä paremmin? Millaisena nään työni 5 vuoden päästä? Entä kymmenen? Millaisia askelia minun tulisi ottaa seuraavaksi, jotta menisin kohti näitä näkymiä? Olisiko urakehitykseni kannalta hyvä, jos ottaisin nyt yhden askeleen taaksepäin ja saattaisin päästä seuraavaksi eteenpäin vaikka kolme askelta? Jos valintaa pitäisi kuvailla jotenkin, niin paras olisi varmaankin mielikuva siitä ostaisitko 30 000 eurolla suomalaista metsää vai pistätkö pokerissa koko summan likoon ja jäät odottamaan muiden korttien paljastumista.

Seuraavana aamuna soitin takaisin naiselle ja kerroin, etten ota paikkaa vastaan, vaan jään odottamaan nykyisessä työssäni tuleeko tupla vai kuitti. Ääni puhelimessa oli närkästynyt ja minä helpottunut. Voihan toki olla, että löydänkin nyt itseni elokuussa kortistosta ja kiroan itseni maan rakoseen, mutta jonkinlaisilla todennäköisyyksillä voin olla raapustelemassa silloin myös vakinaistamispaperiani nykyiseen työhöni. Tupla tai kuitti!

Kuinka paljon arvoa annat tai antaisit vakipaikalle työelämässä?

Fysioterapia vulvodyniassa yksissä kansissa!

MOLDIV-002 5

Viimeinkin saan tämän kirjoituksen julkaistua! Kuten monet teistä tietävät, työstin kahden muun tulevan kollegani kanssa vuoden verran opinnäytetyötä vulvodyniasta ja sen fysioterapeuttisesta hoidosta. Koko työ on nyt luettavissa Theseuksessa artikkeleineen kaikkineen.

Opinnäytetyössä itsessään ei tuotettu mitään uutta tietoa, vaan teimme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja kasasimme yksiin kansiin vulvodynian fysioterapeuttisia hoitomuotoja ja hoidoista saatuja tuloksia. Tällaista kattavaa ja laadukkaaseen tutkimukseen perustuvaa koontia ei kuitenkaan ennen tätä työtä ollut ja se teki työstä merkittävän etenkin Suomessa, jossa vulvodyniamateriaalia on edelleen hyvin vähän ja aineisto on perin monotonista.

Koonnin lisäksi halusimme osaltamme edistää vulvodynian tunnettavuutta koko hoitopolulla eli yksilötasolla, terveydenhuoltohenkilöstössä sekä fysioterapeuttien keskuudessa. Kirjoitimme jokaiselle kohderyhmälle oman artikkelin jotka julkaistiin valitsemissamme kohderyhmän tavoittavissa kanavissa verkkojulkaisuina, jotta materiaali olisi mahdollisimman monen löydettävissä mahdollisimman pitkään.

Onnistuimme työssämme kiitettävästi ja saimmekin siitä parhaan mahdollisen arvostelun. Ohjaajamme haki työllemme myös erityistä tunnustusta ammattiliitolta, mutta sen lopputuloksesta emme vielä tiedä mitään. Hienoa kuitenkin on, että kymmenittäin töitä ohjaava tutkinnonjohtaja piti työtämme niin suuressa arvossa, että halusi tällaista tunnustusta sille hakea.

Artikkeleihin pääset suoraan myös alla olevista linkeistä:

Yksilölle suunnattu artikkeli julkaistiin Anna-lehden verkkosivustolla ja sen tavoitteena oli lisätä vulvodynian oireiden tunnistamista sekä oikeanlaisen avun piiriin ohjaaminen.

Terveydenhuoltohenkilöstölle julkaistiin artikkeli Sairaanhoitaja-lehden verkkosivustolla, joka rajallisen merkkimäärän vuoksi jäi heikoimmaksi artikkeliksi. Tämän artikkelin tarkoitus oli antaa terveydenhoidon ammattilaisille välineitä tunnistaa nykyistä paremmin vulvodyniasta kärsivät henkilöt sekä ohjata heidät oikeanlaisten ammattilaisten pariin.

Viimeinen artikkeli oli tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka hoitavat vulvodyniasta kärsiviä. Tässä artikkelissa kerrottiin kirjallisuuskatsauksesta saamamme tieto, jotta fysioterapeutit osaisivat nykyistä paremmin hyödyntää mahdollisimman monia erilaisia keinoja asiakkaidensa kanssa.

Näiden lisäksi saimme vielä tilauksen koontiartikkelille Endometrioosiyhdistykseltä, joka laajensi toimintaansa myös vulvodynian puolelle. Valitettavasti tähän juttuun minulla ei ole linkkiä. Olin ja olen edelleen todella ilahtunut tästä yhteydenotosta ja mielelläni teen yhteistyötä aiheen tiimoilta muidenkin kiinnostuneiden kanssa myös tulevaisuudessa!


Lisää aiheesta:

Vulvodynia ja hormonaalinen ehkäisy #1

Vulvodynia ja hormonaalinen ehkäisy #2

Vulvodynia ja hormonaalinen ehkäisy #3

Vulvodynia ja hormonaalinen ehkäisy # 4

Vulvodynia ja hormonaalinen ehkäisy # 6

Vulvodynia ja hormonaalinen ehkäisy # 7

Vulvodynia: tilanne nyt # 8

Vulvodynia ja parisuhde

Vulvodynian itsehoito

Viimeiset kesäopinnot

MOLDIV-001 10

Viime kesänä suoritin monia yrittäjyyteen liittyviä verkkokursseja. Etenkin digimarkkinoinnin kurssista koin saaneeni oikeasti hyödyllistä tietoa ja ajatuksen aihetta tulevaa yritystä varten. Tein myös joitakin konkreettisia asioita kohti yrittäjyyttä. Aloitin esimerkiksi vihkosen, johon olen heittänyt kaikkia mieleeni tulleita aiheita ja palveluita. Tuo vihko on täyttynyt kuluneen vuoden aikana lukuisista post-it -lapuista ja muistiinpanoista. Suurin osa yrittäjyyttä koskevista kursseista oli kuitenkin sellaisia, jotka eivät antaneet paljoakaan lisää siihen, mitä olen ammoisilla lukion yhteiskuntaopin tunneilla lukenut. Konkreettisempaa tietoa tuntuu saavan paremmin asiaan perehtyneiltä verkkosivuilta.

Tämän kesän pääaiheeksi muotoutui raskausajan hyvinvointi. Olen kursseista erittäin innoissani ja toivon saavani niistä uudenlaista lähestymistapaa ja hieman tarkempaa tietoa aiheesta. Fysioterapeutin peruskoulutuksessa aihetta käsitellään kuitenkin erittäin pintapuolisesti, joten kaikki saatavilla oleva materiaali kolutaan läpi – ja moneen kertaan.

Olen päättänyt hyödyntää tutkintopaikkaani kaikilla mahdollisilla tavoilla, joten päätin ilmoittautua myös Kanat ja pienkanalat -verkkokurssille! Kanojen aika meidän torpassamme on vasta seuraavalla vuosikymmenellä, mutta kun tällainen kerran järjestetään, niin tietenkin sinnekin oli nokkansa työnnettävä. Kanalan paikka on viimein päätetty ja itse kuopsuttelijoidenkin jälleenmyyjä tiedossa, mutta tehdään nyt ensin remontti loppuun talossa ja aloitetaan uusi projekti sitten.

Vaikka kesäopintojen portaali jumiutui heti aamusta, pidän suurena rikkautena sitä, että tällainen fysioterapeuttikin voi halutessaan opiskella kiinnostuksen kohteidensa mukaan 3D-tulostusta tai ranskan alkeita. Poikkitieteellisyys on rikastuttava asia!

Heihei hetkeksi ihana puutaloelämä

temp-for-output-1 4-2

Huomenna arkeemme tulee täyskäännös, kun minä palaan teoriaopintojen pariin Lappeenrantaan. Eläimet jäävät vielä Miehen hoitoon loppukuun ajaksi, sillä syyslomalla tämä tyttö karkaa jälleen etelään. Etäsuhteilun tuomat mahdollisuudet ovat saaneet myös Miehen miettimään komennusmahdollisuuksia uudella tavalla.

Meidän puutaloarkemme on ollut rauhallista ja hyvää siitä lähtien, kun minun harjoitteluni alkoi ja Mies lähti komennukselle toiselle toimipisteelle, jossa työvuorot ovat inhimillisemmät. On ollut selkeä itsestään muotoutunut rytmi ja pala palalta etenevä makuukammarin remontti. Yksi seinusta on vielä tekemättä, se vaatiikin sipauksen laastia, pätkän kuitulevyä ja kolme vuotaa tapettia. Lattiaa tullaan toivottavasti tekemään vuoden vaihteen jälkeen koko yläkertaan.

Koirasta ja bonuskissasta tuli muutaman päivän jälkeen jo tuttavat, mutta kissat keskenään eivät vielä tähän päivään mennessäkään tiedä mitä olisivat. Arki on täynnä alakerran ja yläkerran välistä jahtaamista, sinkoilua, tassulla toisen poskelle kopaisemista ja välillä aikamoista metelöintiä. Miehen on välillä ollut vaikeaa sopeutua siihen, että koira haluaa olla mukana kaikessa menossa eikä koirakaan aina tiedä lähteäkkö Miehen kanssa aamupissalle vai odottaakko mieluummin minua.

Tulen kaipaamaan uunin pöhinässä opparin kirjoittamista, toisen seuraa ja lämmintä kylkeä vuoteessa, pihasaunaa ja omaa pihaa. Tulen kaipaamaan vähän jopa sitä, että aamuisin sängystä noustessa varpaat ovat jäässä ja ensimmäinen ajatus on vain löytää villasukat.

Olen kuitenkin onnellinen siitä, että jo heti maaliskuun lopussa me palaamme taas pidemmäksi aikaa. Ja ehkä silloin makuuhuone on lattiaa myöden valmis! Ehkä saan aamuisin laskea jäätyvät varpaani uudelle, sileälle puulattialle ja seurailla kuinka lumi hiljalleen sulaa paljastaen altaan krookuksien ensilehdet ja suloiset lumikellot.

Kesäloma lähestyy ja vähän fysioterapiaopinnoista!

Processed with MOLDIV

Pian saan jo parkaista KUUKAUSI KESÄLOMAAN!!! Kesätöiden sivuuttaminen tänä vuonna on tuntunut vain ja ainoastaan oikealta ratkaisulta, vaikka se tuokin mukanaan taloudellista epävarmuutta ensi vuodeksi. En kuitenkaan ajatellut pelkästään olla oikosenaan ja syljeskellä kattoon, vaan valitsin kesälle muutamia verkkokursseja suoritettaviksi.

Kesällä luetaan seuraavanlaisia aiheita: monikulttuurinen sosiaali- ja terveysala, hyvinvointiyrittäjyys, laatu ja markkinointi, yrittäjäminä ja sen kehittäminen sekä digimarkkinointi ja sosiaalinen media liiketoiminnassa. Tämän syksyn aikana kävin seksuaalisuus ja elämä -kurssin, joka antoi minulle hyvät valmiudet seksuaaliohjaukseen ja vahvisti tunnettani siitä, että tulevaisuudessa haluan ehdottomasti laajentaa ammatillista osaamistani seksuaalineuvonnan (ja myöhemmin vielä -terapian) puoleen.

Valitsin kurssit toki tulevaa työnkuvaani ajatellen, mutta myös siksi, että uskon voivani soveltaa niitä bloginkin kanssa. Huolissaan ei tarvitse olla, tämä blogi ei edelleenkään aio täyttyä yhteistyökirjoituksista tai muustakaan mainossälästä, mutta jos jotakin oikeasti lukijakunnalle hyödyllistä yhteistyötä ehdottaa, voin harkita asiaa.

Sen lisäksi, että olen viimeinkin alkanut suunnitella tätä kirjoittamista uudella tavalla on motivaatiokin alkanut opintoihin taas löytyä. Jos puhutaan ihan rehellisesti, niin onhan tämä kakkosvuosi ollut aivan anuksesta. Mutta nyt kun loppu viimeinkin on edes jotenkin nähtävissä niin on alkanut iloa löytyä tähänkin hommaan.

Tämän hetken suunnitelmani opintojen suhteen on sellainen, että jos saan kunnialla hoidettua vielä ensi vuoden opinnot mappiin, voisin suorittaa viimeisen eli syventävän harjoittelun mahdollisesti jo ensi vuoden toukokuussa! Käytännössä se tarkoittaisi siis sitä, että a) saisin pidemmän kesäloman, jos harjoittelu suunnitellaan heti syksyn alkuun, b) valmistuisin aikaisemmin, jos harjoittelu suunnitellaan viimeiseksi asiaksi ennen valmistumista tai c) asia ei vaikuta mitenkään mihinkään ja harjoittelu on keskellä lukukautta jolloin d) pakkaan laukkuuni aurinkorasvaa ja kivan kirjan sekä lähetän luokkakavereille kuvia palmuista ja hedelmädrinksuista. Jokainen vaihtoehto kuulostaa hyvältä – erityisesti se valmistuminen.