Sitä vaan, että olen hääräillyt KOTONA!

IMG_6870

En ole ehtinyt kirjoittamaan, sen verran on tullut huhkittua meidän kodissa ja sen ympäristössä. Edesottamuksia on tosin voinut seurata Instan puolella: riippumatto saatiin kuin saatiikin paikoilleen ja keltaisen talon viherpeukalo on vihtonut menemään aamusta iltaan.

IMG_6846

temp-for-output-1 2.jpg

Edellisen kolme päivän aikana olemme siivonneet vanhat kukkaistutukset, ripustaneet riippumaton, laittaneet tomaatintaimet ruukkuihin sekä hakeneet ja istuttaneet pihakukat, tehneet yhden pienen kasvimaan ja istuttaneet siihen perunaa, porkkanaa sekä sipulia, lisäksi on tehty salaattimaa ja istutettu keräsalaattien lisäksi mansikkaa ja piparminttua. Sisälle vaihdettiin valoisammat verhot ja otettiin yhdet sälekaihtimet pois. Välillä on yritetty muistaa syödä ja sitten on taas jatkettu.

Paikallisessa viikkojulkaisussa alueen puutarhuri muistuttaa viherpeukaloita toukokuusta. Ettei vielä maahan perunaa ja sipulia, ilmat kylmenevät vielä ja hallakin saattaa öisin iskeä. Eihän kasvukausikaan ole vielä alkanut. Minä olen puutarhurin kanssa samalla linjalla: pessimistit eivät pety. Jutun luettuani emmin hetken, kannan pottuni ja sipulini kottikärryyn ja taputtelen ne hyvillä mielin kasvimaahani: mutta optimistit saattavat syödä aikaisemmin omaa satoa.

IMG_6833

IMG_6820

Olen ollut hirmuisen onnellinen siitäkin huolimatta, että yläkerran makuukammarissa on iltaisin lähemmäs 30 astetta. Mieskin on onnellinen, sen näkee. Me tulemme hyvin juttuun Miehen vanhempien kanssa, vuorovaikutus on helppoa ja välitöntä. Kaikki on vähän liian hyvin, mutta minä en jaksa murehtia sellaista nyt.

Tunti aamuistamme

IMG_6781

Aamuyön kevyinä tunteina minä käännän kylkeäni horroksessa valmiina vaipumaan vielä kerran syvempään uneen. Kissa aukaisee silmänsä, venuttaa itsensä vetreäksi, loikkaa sängyltä ja aloittaa aamumellastuksen.

Katson puhelimesta kelloa 5:05. Koira aukaisee silmänsä ja huokaisee syvään. Se nousee jalkopäästä ja käpertyy kylkeen kiinni. Kissa ei lopeta kevätsekoiluaan, vaikka minä jahtaan sitä satunnaisesti sumutinpullon kanssa pitkin pientä yksiötäni. Sänkyyn palatessani koira on linnoittaunut paikalleni. Sen pää on tyynyllä ja täkki vedetty harteisiin asti.

Luovutan.

Menen harjaamaan hampaat ja hiukset. Kissa kiipeää yöpaitaani pitkin syliin. Siitä se kurottelee kohti hiusharjaa: minä myös, minä myös. Se kehrää vimmatusti, kun minä harjaan sen korvista hännän päähän asti.

Aamutorkku koirakin on salongin lattialla venyttelemässä ja odottamassa tottuneesti kissan ruokakupin jämiä. Asiat kulkevat tottuneita uomiaan, tutussa vanhassa järjestyksessä. Nyt vain muutamaa tuntia aikaisemmin kuin mihin me olemme koiran kanssa tottuneet.

Me haistelemme kissan kanssa kepeää aamuilmaa ikkunasta. Viereisissä taloissa ei näy vielä yhdenkään lampun kajetta. Pihakoivun piskuiset hiirenkorvat ovat kasvaneet ja vihertyneet vahvoiksi pieniksi lehdiksi.

Kello on kuusi, kun me lähdemme koiran kanssa ulos.

Kesän luonnonkosmetiikka

temp-for-output-1.jpg

Kevätmania on iskenyt niin remontti-, puutarha- kuin kosmetiikkapuolellakin. Olen oikeastaan jo naputellut makuukammarin remonttitarpeet ostoskoriin odottamaan oikeaa hetkeä. Samoin olen tilannut pussikaupalla siemeniä ja viimeisimpänä villityksenä vaihdoin kertarysäyksellä (jälleen kerran) ihonhoitopurkkini taviksista luonnollisiin. En halua edes ajatella mitä lauantaisella puutarhamyymäläreissulla tulee tapahtumaan. Bye bye money.

Viimeksi kokeilin ihonhoidossa Madaran pikkusiskoa Mossaa, joka ei kuitenkaan loppujen lopuksi tyydyttänyt tarpeitani ihon hoidon suhteen. En tiedä mikä mätti, mutta niin vain Lumene löysi tiensä takaisin kaappeihini.

evolve.jpg

Kuva: Evolvebeauty

Tällä kertaa päätin antaa mahdollisuuden Evolvelle. Kiinnostuin sarjasta pääosin siksi, että olin kuullut jopa matkakokojen olevan hyvin riittoisia ja tuotteiden laadun olevan huippuja. Olin myös päätynyt selailemaan Evolven tuotteita säännöllisen epäsäännöllisesti kuluneen vuoden aikana.

Evolvelta testiin lähti kasvovoide, kasvovesi, puhdistusaine sekä hyaluronihapposeerumi. Kasvovoiteen tilaamista arvoin hetken, sillä matkakokoisen purkin esittelyssä luki ikääntyvälle iholle, mutta täysikokoisessa versiossa ei tällaista merkintää ollut. Enhän minä vielä ihan niin vanha ole!

l_koivu-turve-hiustenhoitosarja_2000x2000px

Kuva: Frantsila

Hiustenhoidon päätin laittaa samoilla klikkauksilla kesäkuosiin ja tilasin Frantsilan koivu-turve shampoon sekä hoitoaineen. Edellinen luonnonkosmetiikan shampoo kokeiluni oli Nurmen jojobaöljyhampoopala. Se pala oli kyllä täyttä kultaa ja saa vahvan suosituksensa minulta! Ei lähmännyt hiuksia, pesi puhtaaksi, helli päänahkaa ja kesti pitkään. Toivon, että nämä Frantsilan tuotteet ovat sisällöltään yhtä ihania kuin ulkoasultaan!


Lue myös:

Luonnonkosmetiikka suosikkini (2017)

Mutta eiks sua yhtään pelota?

IMG_6756

Kysyi ystäväni viikkoa ennen kesälomaa. Hän tarkoitti kaikkia näitä äkkiseltään elämään tulleita uusia juttuja ja yhteistä taloprojektia. Etenkin jälkimmäistä.

Kyllähän minä olen näistä asioita paljon miettinyt ja erityisesti tunnustellut miltä tämä kaikki minusta tuntuu. Pelottaako? Ahdistaako? Epäilyttääkö? Ei. Mutta on mietityttänyt.

Mistään ei koskaan voi olla varma paitsi siitä, että ne jotka eivät tee virheitä eivät tee elämässään mitään muutakaan. Miksi siis pelätä etukäteen, kun voi nauttia tästä hetkestä? Iloita siitä, että juuri tällä hetkellä elämä on aika ihanaa, kutkuttavaa ja vatsanpohjassa kipristelevää.

Mitä taloprojektiin tulee, Mies olisi huonommassa asemassa kuin minä, jos lusikat menisivätkin jakoon. Hänelle jäisi talo ja tontti, joissa jokainen nurkka ja päivänkakkara muistuttaisi meistä. Mutta me olemme varmoja. Me olemme varmoja meistä ja projektistamme, koska me olemme tehneet jo nyt paljon töitä onnistuaksemme.

Lauantaina suuntaan siis hyvillä mielin kasvikauppaan ostamaan meidän kotiimme paljon tomaatin- ja mansikantaimia ja se on oikein se!

Edit: Aleksanteri Hakaniemikin on näemmä tilanteen tasalla kappaleellaan

Pelkääks vai rakastaks

Ei paskempi! eli näe ja koe Pori

IMG_4448

IMG_4436

Tervetuloa pienelle seutukierrokselle kesäiseen Poriin! Tämä länsirannikon vehreä helmi tarjoaa niin nähtävää kuin koettavaa ihan vauvasta vaariin. Jos siis kesälomaksi ei tullut varattua kaupunkilomaa Amsterdamiin, niin kerää ny hyvä ihmine kamas ja lähe käymää Poris!

Alle olen kerännyt vuosien varrella mieleisimmiksi muodostuneet kahvilat, ravintolat, museot ja tapahtumat. Porista löytyy paljon muutakin, mutta jos ei keksi mistä aloittaa tai haluat vinkkiä, niin tässä näitä nyt olisi! Kaikista eniten irti saat auton kanssa, vaikka toki bussillakin pääsee.

~ Tee, näe ja koe ~

IMG_4310

Kallon majakka

Processed with MOLDIV

Seikkailupuisto Huikee

Pelle-Hermannin leikkipuisto (Pelle-Hermanninpolku)

Lapsille ja lapsenmielisille suuri ja siisti täysin ilmainen leikkipuisto. Täällä voi kiipeillä suuressa merirosvolaivassa tai ihastella aitauksessa olevia riikinkukkoja ja muita eläimiä. Lääniä ja tekemistä löytyy ihan pienistä natiaisista vähän suuremmallekin seikkailijalle.

Yyteri Auton voi jättää joko kylpylähotellille tai Laguunille (Yyterinsantojentie). Jos kohdalle sattuvat biitsikelit tai tykkää muutein vain pehmoisesta sannasta (ihan kaikkialla) kannattaa suunnaksi ottaa Yyterin hiekkadyynit. Talviaikaan dyyneillä voi myös pulkkailla ja legendaarinen Keisarinpankki onkin jokaisen vähän isomman pulkkailijan laskettava.

Kallo (Navigaattori löytää tien perille kun osoitteeksi laittaa: Kallo) Ja jos Yyteriin asti on kerran lähdetty, voi matkaa ihan hyvin jatkaa aina Mäntyluodon nokkaan asti Kalloon. Kallossa on pieni majakka ja oikein mukavat maisemat. Vierailijoiden iloksi sinne on myös avattu kesäaikaan auki oleva piskuinen kioski, josta voi ostaa kaikenlaista hyvää. Kallossa (ja Porissa) tuulee aina, joten ota pitkähihainen mukaan.

Huikee (Hiekkarannantie 189 | ma-pe 12-19, la 10-20, su 12-17 (1.10. asti), Maksullinen) on aivan uusi ja allekirjoittaneenkin testaama seikkailupuisto, jossa kuljetaan mäntyihin rakennettuja köysiratoja pitkin. Ennen yläilmoihin kipuamista valveutunut henkilökunta kouluttaa seikkailijat käyttämään valjaitaan oikein ja varmistaa, että homma on muutenkin hanskassa. Ratoja on kolmea eri vaativuustasoa. Yksityiskohtaisempaa infoa voit lukea täältä.

Juśeliuksen mauseleomi (Maantienkatu 46 | 1.5.–31.8. ma-su 11–16, 1.9.–30.4. su 12–15) Ilmainen) on F. A. Juśeliuksen rakennuttama hautamuistomerkki tämän 11-vuotiaana kuolleelle tyttärelleen Sigridille. Pienen, mutta samalla hyvin vaikuttavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck ja sisällä nähtävissä olevat (muutamaankin kertaan tuhoutuneet) seinämaalaukset ovat Akseli Gallen-Kallelan käsialaa.

Gallen-Kallelan kerrotaan maalausurakan aikana aiheuttaneen hämmennystä hautausmaalla kävijöissä pitämällä lepotaukoja avoinaisten hautojen pohjilla paksua sikaria tuprutellen. (Joku saattaisi tässä kohtaa kysyä, että mikä v*ttu teitä porilaisia oikein vaivaa?)

Luontotalo Arkki (Pohjoispuisto 7 | ti-su 11-17, aikuiset 4 e, 7-17v 1e, alle 7v ilmainen)

Isällä oli jossain vaiheessa tapana viedä minua ja veljiäni lauantaisin Arkkiin ihmettelemään satakuntalaista luontoa. En ole käynyt Arkissa aikoihin, mutta koska muistot ovat sen verran hyvät, uskallan sitä suositella sekä aikuisille että lapsille.

Perusnäyttelyiden lisäksi aina sunnuntaisin kello 14 avataan erityinen Perhoshuone, jossa on esillä suomalaisia sekä trooppisia perhosia.

~ Syö, juo ja nauti ~

IMG_4450

Cafe Elba (Gallen-Kallelankatu 5 | Aukioloajat ja info)

Elba on ihana pieni perheyritys, joka ottaa vaikutteensa Etelä-Euroopan bistro- ja kahvilakulttuurista. Listoilla on paljon laadukkaita viinejä, erilaisia luomukahveja sekä lukuisia teevaihtoehtoja. Tarjolla on ihania makeita leivonnaisia sekä vapaasti valittavia antipasteja.

Sunnuntaisin tarjolla raikas brunssi ja joka kuukausi järjestettävä eri teemainen viini-ilta. Iso suositus!

Puiston Kaffetupa (Itäpuisto 5 |ma-pe 10-17, la 11-15 )

Blogissa aiemminkin mainittu Puiston Kaffetupa on uusi, aivan Porin keskustassa oleva sympaattinen ja rauhallinen kahvila. Täällä ovat kohdallaan niin laatu, maut kuin asiakaspalvelukin. Laaja irtoteevalikoima, todella hyvää luomukahvia sekä raikasta syötävää!

Borg (Eetu Salinin aukio 6 | Menu, aukioloajat, info)

Täällä olen käynyt brunssilla ja ainakin se oli mainitsemisen arvoinen. Uskon keittiön pitävän samaa linjaa myös à la carten kanssa. Miljöö on hieno ja paikka tuntuu houkuttelevalta vaihdoehdolta ottaa lasillinen viiniä tai talvella jotakin lämmittävää.

Royal Mustang (Antinkatu 10 | Menu, aukioloajat, info)

Erinomaisen hinta-laatusuhteen omaava nepalilainen ravintola. Annokset ovat suuria ja herkullisia. Henkilökunta erittän mukava ja huolehtii asiakkaiden viihtymisestä koko ruokailun ajan kuitenkaan turhia hyysäämättä.

~ Tapahtumat ~

Pori Jazz -festivaalit (14. – 22.7.2018 | osittain maksullinen)

Jokakesäiset musiikkifestivaalit keräävät viikon ajaksi Porin jokirannan ja Kirjuriluodon täyteen iloisia musiikin ystäviä. Itse olen ollut virallisella – maksullisella – festivaalialueella kerran. Itse olen kokenut järkevimmäksi pystyttää piknikin syrjään, alueen ulkopuolelle ja nauttia hyvästä taustamusiikista, seurasta ja naposteltavasta.

Jazz kadulta löydät niin virallisen Jazz-puodinkin, koruja, ruokaa, vaatteita ja kosmetiikkaa. Itse käyn joka vuosi ostamassa sieltä metrilakuja.

Suomi Areena (16. – 20.7.2018 | kaikki tilaisuudet ilmaisia)

Tämän vuoden teemana ovat turvallisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus. Suomi Areenan aikoihin Porista voi bongata jos jonkinmoista julkimoa, käydä kuuntelemassa yhteiskunnallisia keskusteluja ja tutustua Kansalaistorilla monenlaisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaan.

Jos haluat rauhallisemman kaupunkiloman, älä ajoita käyntiäsi 16. – 20.7 välille, jolloin ylläolevat tapahtumat ovat päällekäin ja tuovat kaupunkiin koko vuoden edestä kuhinaa ja eloa. Muuten tervetuloa!

Onko lukijoilla muita vinkkejä Porimatkailuun?