Puhelussa, jossa viimein kerroin äidilleni, että minulla on poikaystävä, hän tietenkin kysyi myös onko mies Lappeenrannasta: että jäänkö minä nyt sitten tänne. No en jää en. Millisekunnin mietin mitä teen ja päädyin laastaritaktiikkaan: täräytin ilmoille kaukaisen sijainnin, omakotitalon ja remontin. Siinä se oli, kerralla riuhtaistu. Varmuuden vuoksi päätin vielä vähän puhaltaa paljastuneeseen kohtaan: me ollaan tunnettu jo monta vuotta.
Viikon kuluttua kun soittelimme uudelleen, äitini sanoi, että oli nukkunut erinomaisen hyvin uutisteni jälkeen.
Ja sitten ovat kaverit Tampereelta ja Porista. Onhan siinä saanut vähän selittää asioita, kun ensin olet ollut neljä-viisi vuotta sinkkuna ja sitten yhtäkkiä on mies, omakotitalo, koira ja kaksi kissaa (toinen niistä on Miehen). Itsekin kaipaisin vähän selitystä, että onko minulta mennyt joku kohta nyt siis ohi, jos kaverini tällaista alkaisi selittämään.
Ilolla ovat kaikki kuitenkin uutiseni ottaneet. Ja onhan tässä ollut pureksittavaa itselläkin: viime kerta miehen perässä muuttaessa ei nimittäin mennyt ollenkaan niinkuin Strömsössä ja kyllähän se tuolla takaraivossa vähän kutittelee. Toisaalta taas minähän olen selvinnyt siitä, joten miksi en tästäkin?
Miehen, jolla on kissa, on pakko olla hyvä mies.
TykkääLiked by 3 people
Hän on ❤️ Se kissa onkin aivan toista maata kuin tuo minun pikkuneiti: huitoo itsensä irti minun hellästä syleilystä ja on muutenkin mieluummin etäällä kuin likellä 😄
TykkääLiked by 1 henkilö
Joskus vauhdilla meneminen on hyvä. Mies melkeinpä muutti mun luo heti kun alettiin seurustella. Ja kun hän oli ostanut asunnon ja alkanut rempata sitä vähän ennenkuin minä tulin kuvioihin, niin pianhan rempattiinkin sitä asuntoa meille yhdessä yhteiseksi kodiksi. Olimme olleet virallisesti yhdessä 8kk kun todettiin, että vauva saa tulla kun on tullakseen. Ja naimisiin mentiin ennenkuin oltiin oltu yhdessä edes kahta vuotta. Miehen tutut yllättyivät enemmän kuin minun, koska eivät ehkä olleet ajatelleet miestäni avioon ja isäksi ihan lähiaikoina, kun ei hän ollut moisista puhunut. Mutta kuten hän on sanonut ”ei ollut tullut vastaan naista jonka kanssa moisia olisi tullut edes mietittyä”. Mutta sitten kun minä tulin vastaan, niin kolahti ja kovaa. 😄
TykkääLiked by 3 people
Ihana tarina teillä! 💛 Ja vauhdikkaaltahan tää varmasti tuntuu niille, jotka ei tiedä miehen ja mun tunteneen jo vuosia ennestään. 😄 Itsestä tuntuu kuitenkin just hyvältä ja sehän tässä on tärkeintä!
TykkääLiked by 1 henkilö
Joo ja mun mies on mun serkkuni kaveri, eli ei vaan puskista tempaistu tyyppi, vaan hän oli osalle suvusta jo tuttu ja turvallinen kaveri. Mikä toi mun miehelle myöskin aikoinaan sen, että ”tän on onnistuttava tai kaverikin pistää pellolle”. 😂
TykkääLiked by 1 henkilö
Hahahaha!! Voi ei, siinä on miehellä ollut paineita 😀 Onneksi kaikki on mennyt kuitenkin hyvin ❤
TykkääTykkää
Elämä on vienyt minut Lappeenrannasta Mikkeliin, Tampereelle, Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja nyt Turkuun. Hetkeäkään en vaihtaisi pois, vaikka on tullut toimittua suhteellisen nopeallakin aikataululla. Kyllä ne siivet kantaa 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Sua on viety aina askel lähemmäs meren rantaa! 😄 Kyllä ne kantaa, kai. 🐥
TykkääLiked by 1 henkilö
Oon hivuttautunu tänne länteen joo 😀
TykkääLiked by 2 people
Ja Turkuun on hyvä jäädä! 😉
TykkääTykkää
Kieltämättä hyvältä tuntuu 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö